Päivä 7

Wien

Päivä oli hyvä aloittaa reissun toistaiseksi parhaiten nukutun yön jälkeen. Huone oli ihanan viileä, sänky ensimmäinen oikeasti mukava ja vielä korvatulpatkin laitoin korviin. Ensimmäiseksi suuntasimme kaupan kautta aamiaiselle. Slovakian ja Unkarin hintoihin verratuna täällä on kallista,mutta silti vähän halvempaa kuin Suomessa. Aamiaisen jälkeen menimme hostellin vieressä olevalle torille kiertelemään ja ostimme mansikoita. Sitten lähdimme taas kohti Stefanovin aukiota ja kirkkoa ja tällä kertaa pääsimme kiipeämään torniinkin. Kiipesimme pohjoistorniin,sillä remontin takia kaikista korkeimman eli etelätornin näkymät eivät olisi olleet nähtävissä niin hyvin. Hetken päästä jatkoimme matkaa kaupunginpuistoon (Stadtpark),jossa otimme pari kuvaa kultaisen Johan Straussin patsaan luona ja nautimme vehreydestä. Puistossa oli myös hieno lampi, jossa oli isoja karppeja, kilpikonnia ja paljon sorsia ja puluja.
Puistosta suuntasimme Ringstrassenille,puistokadulle joka kiertää vanhassa kaupungissa ympyrää. Ensin kävelimme jonkin aikaa ja kävimme syömässä pizzat yhdessä ravintolassa. Jatkoimme matkaa Tonavan varteen ja loppumatkan Ringstrassenista kuljimmekin ratikalla. Jäimme pois raatihuoneella,jota ihastelimme hetken ja sen jälkeen suuntasimme metrolla Alte Donaulle,jota kutsutaan myös vanhaksi Tonavaksi tai siniseksi Tonavaksi. Varsinainen Tonavahan on todella likainen,mutta tämä eristyksiin jäänyt haara on muodostanut makkaranmuotoisen järven, jonka vesi on kirkasta ja joka on suosittu uimapaikka,jossa voi myös purjehtia tai liikkua vaikkapa polkuveneellä. Sää on edelleen helteinen ja uimaan olisi tehnyt mieli,mutta eihän meillä tietenkään ollut uimakamoja mukana. Jalkoja alkoi jo väsyttää,joten suuntasimme pariksi tunniksi hostellille lepäilemään. Vähän ennen iltaseitsemää suuntasimme takaisin kaupungille,jossa menimme Prateriin, yhteen Wienin kuuluisimmista puistoista,jossa sijaitsee myös huvipuisto. Praterilla on pitkä historia,johon kuuluu esimerkiksi metsästystä ja prostituutiota. Nykyisin puisto on niin paikallisten kuin turistienkin suosittu vapaa-ajan viettokohde. Me ostimme yhdistelmälipun,jolla pääsimme kiertämään puistossa pienoisjunalla ja jolla pääsimmr puiston kuuluisimpaan laitteeseen ja koko Praterin ja Wienin maamerkkiin eli Riesenrad-maailmanpyörään. Maailmanpyörälläkin on pitkä historia, osa vaunuista esim. tuhoutui toisessa maailmansodassa. Maisemat ylhäältä olivat upeat ja tunnistimme monia paikkoja kuten kirkon,jossa olime aamulla vierailleet ja Tonava-tornin. Voin vain kuvitella, miltä Wien olisi näyttänyt maailmanpyörästä käsin,kun olisi jo pimeää ja kaupungin kaikki valot näkyisivät ylhäältä. Me lähdimme huvipuistoreissun jälkeen leipomon kautta hostellille,jossa nautimme iltapalaksi sacherkakkua, omenastruudelia ja viiniä. Ei hassumpi iltapala! :-)