Praha
Saavuimme yöjunalla Prahaan puoli seitseitsemän aikaan aamulla. Yöjuna oli hauska kokemus, vaikka unet jäivätkin taas vähän lyhkäsiksi ja katkonaisiksi. Kuuden hengen makuuloossissa oli meidän lisäksi yksi noin meidän ikäinen pariskunta Kanadasta ja yksi vanhempi pari Japanista. Yöjunassa oli oma tunneömansa ja yöjuna on myös näppärä tapa säästää majoituskustannuksissa. Menisin uudestaankin, vaikka hytti ja yläpedin yläpeti olivatkin tosi hiostavat ja tunkkaiset hellepäivän jäljiltä.
Perillä Prahassa suuntasimme metrolla hostellille (täällä myös rinkat tarvitsevat metrossa oman lipun), jossa jouduimme odottamaan hetken ennen kuin löysimme hostellin työntekijän. Saimme jätettyä rinkat hostellille ja syötyä aamiaiseksi vähän eväitä, jonka jälkeen suuntasimme kaupungille. Kahden huonosti nukutun yön jälkeen reissuväsymystä oli ensimmäistä kertaa havaittavissa selvästi, mutta meidän piti odottaa kolmeen asti, että saisimme huoneemme ja voisimme kirjatua sisään. Niinpä siis vaan sinnikäästi kaupungille, mikä oli oikeastaan hieno kokemus, sillä oli aikainen sunnuntaiaamuja kaupunki oli vasta heräilemässä uuteen päivään. Turisteja ei ollut liikkellä vielä hirveästi, joten saime melko rauhassa kävellä Kaarlensiltaa pitkin vanhaan kaupunkiin, jossa suuntasimme ensimmäisenä pääaukiolle katsomaan Raatihuoneen seinäll olevaa kelloa, josta tasatunnein tulevat esiin 12 apostolia musiikin tahdissa. Krakovassa kävimme yliopistolla katsomassa vastaavaaja täytyy sanoa, että Krakova vei tässä asiassa voiton Puolalta. Sen verran vaikuttava oli Krakovan kello ja Gaudeamus igitur. Prahassa koko homma oli ohi n. minuutissa. Jatkoimme kiertelyä vanhassa kaupungissa, kävimme yhdessä kauppakeskuksessa ja söimme aikaisen lounaan. Vanha kaupunki oli tunnelmallinen ja kaikkialla myytiin ihanaa Myyrä-kräsä, sillä lapsuudesta tuttu Myyrä on
tsekkiläinen hahmo. Parit myyrä-ostokset olikin ihan pakko tehdä. Päätimme vierailla vielä saarella, joka on keskellä Vltava-jokea (Vrt. Margitinsaari ja Donauinsel). Saari vaikutti aivan ihanalta. Piknik-paikalta, mutta valitettavasti juuri vapautuva hostellihuone ja pienet päikkärit houkuttelivat väsyneitä matkalaisia enemmän.
Päivälevon jälkeen ryhdistäydyimme ja lähdimme pyykkämn pesulaan, jonka löysin netistä. Eikun pyykkikassit olalle ja menoksi. Yllätys nro 1: Oho, päädyimme kapuamaan vahingossa suoraan Prahan linnan pihalle. No, kai näitä maisemia ja Pyhän Vituksen katedraalia voi näiden likapyykkienkin kanssa ihastella. Yllätys nro 2: Reittivalintamme on luultua monimutkaisempi ja kun lopulta pääsemme parin eksymisen jälkeen perille, niin huomaamme, ettei koko pesulaa enää ole olemassakaan. Jipii, noeikun ukkosta pakoon ja likapyykkien kanssa takaisin hostellille ja nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti